Olen aiiivan puhki. Joka ilta. Ja nyt on kuitenkin vasta tiistai.
Tästä tulee vielä piiitkä viikko.
Onneksi voin kuitenkin palata viime viikkoiseen hiihtolomaan ja lomatunnelmiin.
Ja kuten lupailin, tässä nyt lisää meidän Tallinnan reissusta:
Kuten ehkä jokainen suomalainen osaa kuvasta päätellä, niin ekana iltana me käytiin ihan vaan Amarillossa. Eihän siinä sikäli mitään vikaa ole, tuttu ja turvallinen vaihtoehto se on.
Mun mielestä kaupungilla on tunnelmallisinta kävellä illalla pimeän tultua. Silloin kun muut on jo suurimmaksi osaksi kotona valmistautumassa iltatoimiin.
Ja erityisen tunnelmallista se oli tuolla. Tallinnan vanha kaupunki on hienoa aluetta, mutta olisin halunnut kokea sen ehkä kuitenkin ensimmäisenä kertanani valoisaan aikaan.
Joo joo, mua ei kukaan ymmärrä, mutta mulla oli koko ajan semmoinen fiilis, että kohta joku ampuu meitä jostain.
Siinä vaiheessa sain hieman rauhoitettua itseäni, kun äiti työnsi vauvanvaunuja meidän ohi. Eihän kukaan toisi vauvaa vaaralliselle alueelle, eihän?
Tältä me sitten näytettiin kun silloin toisena iltana lähdettiin syömään vähän hienommin. Aika edustavia ollaan, vai mitä? ;)
Tallusteltiin vanhaan kaupunkiin ja löydettiin oikein kivan oloinen ravintola.
Ja se oli kyllä juuri sitä.
Lupaan, että kun seuraavan kerran matkustan Suomenlahden yli, menen tuonne.
Paikka oli nimeltään Clazz, jazzklubi varustettuna erinomaisella palvelulla ja vielä paremmalla ruoalla!
Eikä ollut valittamista myöskään jälkiruoissa.
Mulla oli suklaajuustokakkua, kun taas tällä toisella jäätelöä suklaa-Baileys-kastikkeella.
Kaiken lisäksi hinta-laatusuhde oli enemmän kuin kohdillaan. Toki Tallinnassa on melko edullista noin yleisesti, mutta tää ylitti kaikki odotukset.
Ja aivan pakko mun on huomauttaa vielä näistä ravintolan vessoista.
Oletteko ikinä nähneet vastaavia?!
Olin aivan ällikällä lyöty, joten mun oli ruokailun jälkeen pakko käydä räpsäsemässä muutama kuva.
Tuo oli kyllä kaikin puolin aivan ihana ilta.
Meillä oli niin hauskaa ja ihanaa yhdessä.
Ei mikään kiire mihinkään.
Aamulla palattiin sitten taas normaalimpaan ruotuun, kun oli paluupäivä.
Syötiin herkullista aamiaista ja otettiin ilo irti vielä viimeisistä hetkistä.
Ja sitten suunnattiin takaisin Suomeen.
Ja lopulta takaisin arkeen. Siispä mun on nytkin paras vain sulkea kone, lukea muutama sivu kirjasta ja nukahtaa ajoissa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti